 |
|
 |
 |
|
|
|
|
Seuraavaan luetteloon on koottu joitakin Tenkanen–Tengén-suvusta usein esitettyjä kysymyksiä, ja vastaukset niihin. Voit lukea vastauksen napsauttamalla haluamaasi kysymystä.
Miten sukunimi Tenkanen on syntynyt?
Tenkanen on vanha karjalainen sukunimi. Tenka oli Venäjän vallan aikana Suomessakin käytetty rahayksikkö, joten Tenkaset arvelivat pitkään sukunimensä viittaavan siihen. Valtaosa vanhoista suomalaisista sukunimistä on kuitenkin johdettu miehen nimestä. Tenka tunnettiinkin vielä 1600-luvulla ortodoksikarjalaisten keskuudessa miehen kutsumanimenä. Se oli kansanomainen muunnos venäläisestä nimestä Dementij (äännettynä Djementij), joka puolestaan oli muunnos kreikkalaisesta nimestä Dometios, suomeksi kesyttäjä.
Vaikka sukunimi Tenkanen viittaakin johonkin Tenka-nimiseen ortodoksikarjalaiseen mieheen, eivät nykyiset Tenkaset näytä olevan yhdenkään etunimeltään Tengan jälkeläisiä. Esim. Jääsken kihlakunnan asukkaat saattoivat taloa muuttaessaan omaksua uuden talon nimen lisänimekseen, josta saattoi ajan mittaan muodostua sukunimikin. Samoin saattoi käydä niille miehille, jotka joutuivat ruotusotamiehiksi tai heidän sijaisekseen armeijaan. Niinpä on käynyt ilmi, että Tenkanen oli 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa yksi Ruokolahden Immalanjärven kylän ruotusotilasnimistä, jonka ottaneista ainakin yksi oli sukunimeltään Hu(u)htanen. Eräät seikat viittaavat siihen, että Sakkola-lähtöisten Tenkasten kantaisä olisi ollut Jääsken (myöh. Antrean) pitäjän Ollikaisia Ollikkalan kylästä. Tenkasen lisänimen hän olisi saanut Tenkasen ruotusotamiehen sijaisena eli palkkamiehenä.
Miten sukunimi Tengén on syntynyt?
Sakkolan lukkari Tuomas Tenkasen (1773–1837) ja hänen vaimonsa Maria Kituisen (1774–1851) pojista vanhin ja nuorin lähtivät lukemaan papeiksi. Aikansa tapaa noudattaen he omaksuivat ruotsalaiselta kuulostavan sukunimen Tengén. Heistä polveutuvat maamme myöhemmät Tengénit.
Anders Silfwast kirjoittaa v. 1891 julkaistussa evankelisessa kalenterissa seuraavaa (käännös Maja-Stina Meriluodon): "Oli eräs Tenkainen-niminen nuorukainen, joka halusi papiksi, ja tässä mielessä hän saapui hiippakuntakaupunkiin. Siellä hengelliset herrat kuitenkin kieltäytyivät vihkimästä häntä papiksi ennen kuin hän oli saanut sellaisen nimen, joka olisi sopiva tämän arvokkaan viran haltijalle. Hänelle ehdotettiin Tengelin-nimeä, mutta hän kiitti tarjouksesta ja sanoi, että kaikilla suutareilla ja räätäleillä oli tällainen nimi. Näillä sanoilla hän piikitteli erästä tuomiokapitulin jäsentä, jonka nimi sattui olemaan lin-päätteinen. Hän halusi nimekseen Tengén. Tämä Johan Tengén – myöhemmin Vehkalahden kappalainen – oli naimisissa Ulrika Charlotta Rosenströmin kanssa, mistä avioliitosta heille syntyi kaksi poikaa ja yksi tytär."
Ovatko kaikki nykyiset Tenkaset samaa sukua?
Useimmat tämän päivän Tenkasista ovat Sakkolassa 1730-luvulla ensimmäisen kerran mainittujen torppari Yrjö Tenkasen ja hänen vaimonsa Anna Toiviaisen jälkeläisiä tai heidän aviopuolisoitaan. Jotkut polveutuvat kuitenkin Salmin pitäjän Palojärven kylässä eläneestä talollinen Ivan Dimitrinpoika Tenkasesta (1858–1924), jolla ei tiettävästi ollut minkäänlaista sukuyhteyttä Yrjö Tenkaseen.
Onko Tenkanen suojattu sukunimi?
Sukunimi on ollut suojattu viimeistään vuodesta 1967 lähtien. Valitettavasti laki ei anna täyttä suojaa taiteilijoiden salanimiltä. Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole kuitenkaan lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään (Laki tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, 51 §). Muusikkojen salanimistä ja sukunimistä saa tietoja Yleisradiosta.
Mistä ja miksi suvun kantavanhemmat tulivat Sakkolaan?
Ruotsi sai Stolbovan rauhassa 1617 Venäjältä ortodoksikarjalaisten asuttamat Laatokan rannikkoseudut Käkisalmen ja Sortavalan ympäristöstä. Sakkola kuului ruotsalaishallinnon aikana Käkisalmen lääniin. Kun v. 1617–60 suurin osa ortodoksista väestöä pakeni ruotsalaishallintoa Venäjälle, muutti heidän tilalleen ennen muuta maansaannin houkuttelemana luterilaistunutta karjalaisväestöä Viipurin Karjalasta. Sakkola sai uudet asukkaansa pääasiassa naapuripitäjästä Äyräpäästä. Tenkasia ei heidän joukossaan kuitenkaan ollut.
Perimätiedon mukaan Sakkolan Tenkasten suku olisi lähtöisin Virosta. Lisäksi kerrotaan, että suvun kantaisä olisi ennen Sakkolaan muuttamistaan joutunut venäläisten sotavangiksi Nizni Novgorodiin. Sukututkimus ei ole voinut sen paremmin vahvistaa kuin kumotakaan näitä mielenkiintoisia väittämiä.
Kantavanhemmat ilmestyivät
Sakkolaan todennäköisesti vuosien 1724 ja
1736 välillä. Pääasiassa vuosina 1722–27 palasi Venäjältä – mm. Pietarin
seudulta, Moskovasta, Nizni Novgorodista ja
Siperiasta – Pietarin kautta Suomeen ja emämaahan Ruotsiin tuhansia
Suuren Pohjan-sodan aikana otettuja sotavankeja ja heidän
perheenjäseniään sekä venäläisten sodan aikana Suomesta pakolla viemiä
siviilihenkilöitä. Perimätiedon mukaan suvun kantaisä olisi kuitenkin
tullut Tallinnan kautta Helsinkiin ja sieltä kävellen Viipurin
Karjalaan.
Siitä, miksi suvun kantavanhemmat asettuivat juuri Sakkolaan, voidaan esittää vain arveluja. Yksi vahvimmista perusteista voi olla se, että Sakkola oli siihen aikaan vapaa sotaväenotosta. Sitä paitsi Laatokan rannikkopitäjänä näytti tarjoavan kasvavan Pietarin läheisyydessä paremmat toimeentulomahdollisuudet pienviljelijälle kuin esim. Ruokolahden – Jääsken seutu, jolla tiedetään vanhastaan asuneen sekä Tenkoja tai Tenkasia että Toiviaisia.
Käyttivätkö vaimot 1700- ja 1800-luvulla miehensä sukunimeä?
Eivät yleensä käyttäneet; vaimo säilytti säännöllisesti tyttönimensä, sillä hänen katsottiin kotoa lähdettyäänkin kuuluvan isänsä sukuun. Käytäntö alkoi muuttua vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun papinrouvat ja muut säätyläiset olivat näyttäneet mallia. Yleensä vuoden 1900 jälkeen vihityt tai vuoden 1875 jälkeen syntyneet vaimot omaksuivat säätyyn katsomatta miehensä sukunimen. Lakisääteinen pakko miehen sukunimen käyttöön tuli vasta vuoden 1929 avioliittolaissa. Lisätietoja aiheesta lähteessä www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm.
Missä Sakkola-lähtöiset Tenkaset asuvat tänään?
Pääasialliset suvun asuinkunnat olivat ennen Kannaksen luovuttamista Neuvostoliitolle Sakkola ja siitä irtaantunut Pyhäjärvi Vpl. Sodan jälkeen monet Kannaksella asuneista suvun jäsenistä sijoittuivat lopulta Huittisiin, Hämeenkyröön, Lempäälään, Pirkkalaan, Ruovedelle ja Tampereelle. Nykyisin suvun asuinkunnista yleisimmät ovat Helsinki, Tampere ja Huittinen, mutta suurin osa asuu hajallaan eri puolilla Etelä-Suomea.
|
|
|
|
Ylläpito: webmaster@tenkaset.fi. Viimeksi päivitetty 03.03.2009. |
|